Moottorin puristuspaine- ja ohivuotomittaus

Puristusmittauksessa mitataan sylintereissä syntyvä paine.  Mittaukseen käytetään siihen tarkoitettua työkalua puristuspainemittaria.

Käyttämämme mittari kertoo puristuspaineiden korkeuden piirtämällä viivaa mittakorttiin.

Puistuspainemittauksen esivalmisteluihin kuuluu sytytystulppien ja mahdollisesti puolan johdon irrottaminen. Sytytystulpat irroitetaan jotta kone pyörisi vapaammin mittauksen aikana, itse mittaus tapahtuu sytytystulpan reiästä. Puolanjohdon irroittaminen estää kipinän saannin tulpanjohtoihin jolloin vältytään mahdollisilta vahingoilta mittauksen aikana. Esivalmisteluihin kuuluu myös ajoneuvon polttoainesyötön katkaisu, tämä on helpointa toteuttaa irroittamalla polttoainepumpun sulake tai mekaanisessa pumpussa katkaista polttoainelinja hetkellisesti.

Kun oheiset valmistelut on tehty voidaan aloittaa itse mittaus. Toimenpide on yksinkertainen Puristuspainemittari asetetaan tukevasti tulpanreikään ja painetaan voimakkaasti jottei puristuva ilma pääse pakenemaan. Kun mittari on asetettu startataan moottoria kunnes mittarin neula pysähtyy. Saatu tulos näkyy punaisena viivana mittauskortissa

Tulos ilmoitetaan yleensä kg tai bar yksiköillä. Tulos kertoo sylinterin kunnon. Mikäli paineet ovat alhaiset on sylinteri kulunut tai paineet pääsevät karkaamaan vian seurauksena (esim vuotava venttiili) Tärkeintä on kuitenkin että sylinterien paineet eivät eroa paljoa toisistaan.
OHIVUOTOMITTAUS Varmistettava , ettei moottori missään tapauksessa pyörähdä käyntiin,
kun yläkuolokohtaa haetaan. (Miten?)
Yläkuolokohdan näyttämiseksi on olemassa myös laite, mikä
kiinnitetään tulpan reikään ja se näyttää, kun ollaan yläkuolokohdassa.
Mittaus:
Mitattavan sylinterin on oltava siis yläkuolokohdassa, sytytyskierrolla
imu- ja pakoventtiili sulkeutuneena. Mittari kalibroidaan ennen kuin se
asennetaan tulpan reikään, jonka jälkeen sylinteriin puhalletaan
paineilmaa, ja mittari ilmoittaa kuinka paljon vuotoa sylinterissä on.
Tutkimalla, mistä vuoto kuuluu saadaan selville mahdollinen
vika-/kuluneisuuskohta.

Mittaukset4

Suorita seuraavat mittaukset yleismittarilla ja raportoi blogiisi kuvin ja videoin: 

1. Akun napajännite auto sammuksissa sekä käynnissä 

Mittattiin akun napajännitettä. Se mitataan akun navoista yleismittarilla. Niin sanotussa terveessä akussa on auton sammuksissa ollessa n. 12,4V<, ja auton käydessä n. 14,2V< jännite. Autossa josta mittasin oli jännite sammuksissa 12,55V ja käydessä 14.1V.

   

2. Generaattorin tuottama virta kuormittamattomana sekä kuormitettuna  

  Laturin tuottama virta mitataan laittamalla virtapihdit laturille menevälle johdolle, sekä kuormittimen pihdit akulle. Kuormitukseen on olemassa erillinen hiilipakka-testeri. Tämän auton kohdalla laturin maksimi virta oli 75 ampeeria. Akku kuormittui sinne asti.

3. Käynnistysmoottorin virta käynnistettäessä 

Startin virta käynnistettäessä mitataan niin, että virtapihdit laitetaan startin virtajohdon ympärille.

   

4. Käynnistysmoottorin herätejännite käynnistettäessä 

 
Herätejännitteen mittasin laittamalla toisen johtimen startin herätevirran antavaan napaan, ja toinen akun miinukselle tai maihin muualle.
      

5. Käynnistysmoottorin jännitehäviöt plus- ja miinus- puolelta

  
Toinen johto akulle, toinen startin virtanapaan.   Plus puolen jännitehäviö mitataan akun plussalta startin virtajohtoa pitkin virtanapaan. Plus puolen jännitehäviö saa maksimissaan olla 0,5V. Miinus puolen mittaus akun miinukselta startin runkoon. Jännitehäviö miinuspuolelta saa olla maksimissaa 0.2-0.3V.

6. Sulakkeelle tuleva jännite sekä sulakkeen ehjyyden tarkistus 

Sulakkeelle tulevan jännitteen mittasin laittamalla yleismittarin toisen johtimen akun miinukselle ja toisen

sulakkeen juurelle. Sulakkeen ehjyyden tarkastin piipparilla.  

'7. Ajovalojen jännitehäviöt 

Ajovalojen jännitehäviöt mittasin laittamalla toisen yleismittarin johdon plussalle, ja toisen ajovalojen polttimon kannalle sen liittimen kohdalle, josta jännitehäviöt halusin mitata. Pitkien jännitehäviöt 0,62V, lyhyitten jännitehäviöt 0,59V.  

8. Akun kunnon määrittäminen 

Akun kunnon voi määrittää erillisellä testerillä. 
   

9. Purkuvirta  

Purkuvirran mittasin laittamalla toisen johdon maihin, toisen akun miinukselle ja samalla otin akunkengän pois miinukselta. Purkuvirta oli 3,2mA.